{"id":2,"date":"2020-10-17T16:55:43","date_gmt":"2020-10-17T13:55:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.linnasto.fi\/kustannuslinna\/?page_id=2"},"modified":"2025-07-17T21:26:12","modified_gmt":"2025-07-17T18:26:12","slug":"esimerkkisivu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.linnasto.fi\/kustannuslinna\/","title":{"rendered":"Kustannus Linna"},"content":{"rendered":"\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Kustannus Linnan toiminta on tauolla vuoden loppuun asti
vakavan sairastumisen takia.
Emme ota vastaan uusia k\u00e4sikirjoituksia mainitusta syyst\u00e4.<\/h2>\n\n\n\n
<\/div>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kustannus Linna julkaisee kaunokirjallisuutta, esseistiikkaa, kuvakirjoja, tietokirjallisuutta \u2013 laadukasta suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta laajalla paletilla.<\/p>\n\n\n\n

Keski\u00f6ss\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n tietty tyyli tai kategoria; lajityypist\u00e4 riippumatta jokainen teos saa mahdollisuuden omilla avuillaan ja vahvuuksillaan. Kustannus Linna pamfleteista epiikkaan, luontokuvista lyriikkaan ja genrerajoista viis.<\/p>\n\n\n\n

Tutustu kirjoihimme Kustannus Linnan verkkokaupassa.<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Ajankohtaista<\/h1>\n\n\n\n
\n\n\n\n

Uusi kirja – Sanavarasto<\/h1>\n\n\n\n

Sanavarasto<\/em> on Pasi Linnan toinen runoteos, jonka on taittanut, suunnitellut ja neulanreik\u00e4kamerakuvin kuvittanut Kalle Aarikka.<\/p>\n\n\n\n

Sanavarasto<\/em> pureutuu sanaan sin\u00e4ns\u00e4, sen muunnelmiin. L\u00e4hdekirjallisuutena on k\u00e4ytetty mm. Suomen kielen sanakirjaa, Nykysuomen etymologista sanakirjaa, Veijo Meren teosta Sanojen<\/em> synty<\/em> sek\u00e4 Semiotiikan oppikirjaa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka juuri sanat tulevatkin pohdinnan kohteiksi, sanojen varasto ei ole varsinainen osa teksti\u00e4. Enemm\u00e4nkin se on varanto<\/em> tekstin takana, sen toisella puolella. Teoksessa sanan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi kuin m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 sana, jota ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes mainita.<\/p>\n\n\n\n

Sanavarasto<\/em>ssa on rytmi\u00e4 ja musikaalisuutta; runot ja mietelm\u00e4t alkavat paikoin soida, ik\u00e4\u00e4nkuin varaston sanat muuttuisivat nuoteiksi. Ja t\u00e4t\u00e4 kaikkea orkestroi Kalle Aarikan n\u00e4kemyksellinen taitto ja neulanreik\u00e4kamerakuvat!<\/p>\n\n\n\n

\"Sanavarasto\"<\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Terve L\u00f6yly<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toinen painos on valmis!<\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4kin erinomaisempi, tarkistettu toinen painos saatiin painosta ulos. Tilattavissa verkkokaupasta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjasta sanottua:<\/p>\n\n\n\n

”Terve L\u00f6yly on saunakirjojen j\u00e4ttil\u00e4inen. En tied\u00e4 toista kirjaa, jossa monen tieteenalan tuntemus yhdistyisi yht\u00e4 monipuolisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeisiin ja kirjoittajan omiin kokemuksiin – viel\u00e4p\u00e4 taiturillisesti kirjoitettuna. Kirja toimii kuin paraskin l\u00f6yly: puhdistavasti ja virkist\u00e4v\u00e4sti.”
Aino Sallinen, professori<\/p>\n\n\n\n

”T\u00e4m\u00e4 sauna-raamattu tai l\u00f6ylyensyklopedia kattaa l\u00e4hes kaiken, mit\u00e4 saunasta voi kirjoittaa, vain hieman liioitellen. Olen varma, ett\u00e4 kirja j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n saunan magnum opuksena, jota eri alojen asiantuntijat siin\u00e4 miss\u00e4 maallikotkin ja arjen l\u00f6ylynly\u00f6m\u00e4t voivat konsultoida l\u00e4hes mink\u00e4 tahansa saunakysymyksen suhteen.”
Kaarina Kailo, dosentti<\/p>\n\n\n\n

”Samalla, kun Terve L\u00f6yly -teos on kuin tutkielma kehittyv\u00e4st\u00e4 ihmiskunnasta saunomisen ja kylpemisen kontekstin l\u00e4pi, se on omakohtainen 342-sivuinen savusaunan tuoksuinen ja moniaistinen loitsu.”
Sebastian Siukonen, kirjailija<\/p>\n\n\n\n

\"Tervey<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Puhtaus ja pyhyys eri uskonk\u00e4sityksiss\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Heikki K. Lyytinen<\/h4>\n\n\n\n

Kirjoittaessani maailman hikoilu- ja kylpykulttuureja k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 Terve L\u00f6yly<\/em> -saunakirjaa, johduin pohtimaan puhtautta my\u00f6s ihon pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4 erityisesti siksi, koska havaitsin hikoilu- ja kylpykulttuurien ilment\u00e4v\u00e4n ihmisen varsin moninaista olemusta. Kun filosofi Ren\u00e8 Descartes kiteytti aikoinaan olemisen perustan aforismiksi: \u201dCogito, ergo sum<\/em>\u201d \u2013 \u201d Ajattelen, siis olen\u201d,<\/em> kylpykulttuuria korostava voisi ydint\u00e4\u00e4 olemisensa sanontaan: \u201dBalneo, ergo sum\u201d<\/em> \u2013 \u201dKylven (saunon), siis olen.\u201d <\/em>tai viel\u00e4 selke\u00e4mmin:\u201dCaedo virgis frondiferis, ergo sum\u201d -\u201d Vihdon\/vaston, siis olen\u201d <\/em>Olemista ei siis ratkaise vain j\u00e4rki, vaan my\u00f6s kokemuksellinen tunne ja aistihavainto. Molemmat n\u00e4k\u00f6kulmat edustavat juuri t\u00e4t\u00e4 ihmisen olemuksen ja ihmisen\u00e4 olemisen moninaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Pohdinnan ja vanhoihin l\u00e4hteisiin perehtymisen tuloksena l\u00f6ylykin ihon nautintoaineena alkoi saada tavanomaista syvempi\u00e4 merkityksi\u00e4. Esimerkiksi Mikael Agricolan vuoden 1548 Uudessa Testamentissa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 \u201dlaeuly\u201d<\/em> esiintyy uskonnollisessa merkityksess\u00e4 ja tarkoittaa uudesti synnytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kastetta (\u201dwdhensyndymisen Laeuly<\/em>\u201d). Vuoden 1938 Vanhassa kirkkoraamatussa se on k\u00e4\u00e4nnetty muotoon \u201duudestisyntymisen peso<\/em>\u201d. Vuoden 1992 ja vuoden 2020 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 teksti saa taas seuraavan muodon: \u201dH\u00e4n pelasti meid\u00e4t pesem\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4t puhtaiksi<\/em>, niin ett\u00e4 synnyimme uudesti<\/em>\u2026\u201d Alun alkuaan sauna<\/em>-sanan tapaan maailmallekin laajasti levinneell\u00e4 suomalaisella perint\u00f6sanalla \u201dl\u00f6yly<\/em>\u201d on ollut siis uskonnollinen merkitys. Se on merkinnyt henke\u00e4 ja sielua \u2013 suomen sukukieliss\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja hengitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puhtaus osana sivistysperint\u00f6\u00e4mme<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Puhtaus on osa ajassa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 sivistysperint\u00f6\u00e4mme \u2013 siis sivistyst\u00e4 eli siivosti el\u00e4mist\u00e4. Puhtaus on liittynyt sek\u00e4 henkiseen ett\u00e4 fyysiseen puhdistautumiseen. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa hikoilu- ja kylpypaikkoja on ollut maailman eri kolkissa kautta aikojen. Kylpemist\u00e4 ja peseytymist\u00e4 on arvostettu ja harjoitettu jo alkukantaisissa kulttuureissa. Ihminen on pyrkinyt ikimuistoisista ajoista saamaan ihonsa puhtaaksi, vaikka sit\u00e4 ei voi lukea ruuan ja juoman tapaan vaistonvaraiseksi perustarpeeksi. Tarve puhdistautumiseen on ohjannut my\u00f6s asutuksen ja kylpypaikkojen sijoittumista vesien \u00e4\u00e4relle. J\u00e4rvet ja joet ovat olleet ensimm\u00e4isi\u00e4 kylpypaikkoja ja vesiputoukset ensimm\u00e4isi\u00e4 suihkuja.<\/p>\n\n\n\n

Puhtauden pyhyys uskonk\u00e4sityksiss\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Puhdistumisella on eri kulttuureissa ollut my\u00f6s uskonnolliset syyt. Puhtaus ja pyhyys ovat siten kuuluneet yhteen jo hyvin primitiivisiss\u00e4 uskonk\u00e4sityksiss\u00e4. Pyhyys on erottunut arjesta ja likaisuudesta. Yhteys pyhyyteen eri kulttuureissa tulee my\u00f6s veden ja tulen ikiaikaisen pyhyyden kautta. Vesi on taas yhteydess\u00e4 syntym\u00e4\u00e4n, ja veden \u201dnapanuora\u201d on katkeamaton. Ilman vett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista. Vesi saatetaan my\u00f6s pyhitt\u00e4\u00e4, kuten esimerkiksi ortodoksien Loppiaisen teofaniassa (Pyh\u00e4n Kolminaisuuden juhla), jolloin suoritetaan niin sanottu suuri vedenpyhitys. N\u00e4in pyhitetty\u00e4 vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kristittyjen kotien siunauksessa. Vedenpaisumusmyyteisss\u00e4 vesi merkitsee my\u00f6s kuolemaa, jota seuraa aina my\u00f6s el\u00e4m\u00e4. Raamatussa kuvattu vedenpaisumus ja Nooan arkki on t\u00e4st\u00e4 yksi esimerkki lukemattomien vastaavien vedenpaisumumyyttien joukossa.<\/p>\n\n\n\n

Kristinuskossa kylpemisen pyhyytt\u00e4 on korostettu. Rennesin piispan Pyh\u00e4 Melancin el\u00e4m\u00e4kerrassa on maininta:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKristittyjen on tapana kylpe\u00e4 lauantaisin kunnioittaakseen pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja muuttaa puhtaat vaatteet menn\u00e4kseen Taivaan Herran maalliseen asuntoon, se on kirkkoon, sielu ja ruumis yht\u00e4 puhtaina.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tosin kristittyjen askeettien piiriss\u00e4 on esiintynyt my\u00f6s peseytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, yht\u00e4lailla kirkkoisien kuin luostariveljien ja -sisarten keskuudessa. Er\u00e4\u00e4st\u00e4 keskiaikaisesta munkista kerrotaan, ett\u00e4 likaisuus saattoi olla my\u00f6s moraalinen turva. Viehke\u00e4 maailmannainen oli rakastunut korkean moraalin munkkiin. Munkki tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 selibaatissaan sai kuitenkin pelastetuksi naisen syntisest\u00e4 himosta paljastamalla h\u00e4nelle likaisen ja sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kuhisevan kehonsa. Libido non vincit omnia<\/em> – himo ei voita siis kaikkea.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaisuudessa mikve<\/em>-kylpy on nimenomaan uskonnollinen rituaali. Mikve on allas, johon ker\u00e4t\u00e4\u00e4n luonnon vett\u00e4 sateesta, joista ja maanalaisista luonnonl\u00e4hteist\u00e4. Mikvessa ei k\u00e4yd\u00e4 hygieniasyist\u00e4, vaan se liittyy rituaaliseen puhtauteen; ennen mikveen menoa on peseydytt\u00e4v\u00e4 huolellisesti. Juutalaisen lain eli halacha<\/em>n mukaan mikve takaa yhteis\u00f6n statuksen.<\/p>\n\n\n\n

Islamin uskon rituaalinen kylpy on ghusl<\/em>, joka liittyy henkiseen puhdistumiseen (purifikaatio). Sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s Suureksi kylvyksi erotukseksi Pienest\u00e4 kylvyst\u00e4 (wudoo<\/em>). Koko keho pest\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn etiketin mukaisella tavalla. Jokaisen muslimin tulee huolehtia fyysisest\u00e4 ja henkisest\u00e4 puhtaudestaan.<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4lailla kylpy, joka tunnetaan sanskriitin kielell\u00e4 snanam<\/em>, on t\u00e4rke\u00e4 osa keskeist\u00e4 Intian uskontoa hindulaisuutta ja sen p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 rituaalia. Hindujen traditiossa vesi symboloi nuoruutta, onnellisuutta, onnea ja hyvinvointia. Vesi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n koko el\u00e4m\u00e4n symbolina, eik\u00e4 vain kehon, vaan my\u00f6s mielen ja sielun puhdistajana. Veden rituaalisesti puhdistava vaikutus periytyy 2600-1900 eaa. vallinneeseen Indus-kulttuuriin, ja puhtaus (sauca<\/em>) on eritt\u00e4in vahva ajattelumalli Intiassa.<\/p>\n\n\n\n

Intiassa vietet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kylpyyn liittyvi\u00e4 vuotuisjuhlia eli kalenteririittej\u00e4. Niist\u00e4 valtaisin on Maha<\/em> Kumbh Mela<\/em>-festivaali, joka kokoaa yhteen kymmeni\u00e4 miljoonia hinduja. Vuonna 2019 t\u00e4h\u00e4n festivaaliin on arvioitu kokoontuneen per\u00e4ti 250 miljoonaa ihmist\u00e4. Osallistujien valtavan suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 todistaa uskonk\u00e4sityksen laajuutta.<\/p>\n\n\n\n

Veteen ja kylpemiseen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liittyv\u00e4n eri uskonk\u00e4sityksiss\u00e4 monimutkainen symboli fyysisest\u00e4 puhdistumisesta, henkisest\u00e4 uudistumisesta, kuolemasta ja uudelleen syntymisest\u00e4. Sama ilmenee eri kulttuurien lukemattomissa, aina satoihin saakka kohoavissa vedenpaisumuskertomuksissa, joissa vesi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimivan elementtin\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan maailman v\u00e4lill\u00e4 \u2013 ehk\u00e4 my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n- ja tuonpuoleisen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 pyhyys ja suomalainen sauna?<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Pyhyys on liittynyt my\u00f6s suomalaiseen saunomiseen. Se velvoitti saunojan omaksumaan rauhallisen, pid\u00e4ttyv\u00e4n ja kaikin puolin moitteettoman k\u00e4yt\u00f6stavan. Saunassa ei ollut soveliasta riidell\u00e4 eik\u00e4 kiroilla, ei vihelt\u00e4\u00e4, ei isolla \u00e4\u00e4nell\u00e4 hoilottaa eik\u00e4 mainita Jumalan nime\u00e4. Ja jos suusta ei saanut p\u00e4\u00e4stell\u00e4 mit\u00e4 tahansa, kehon sanattomatkaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t olleet luvallisia.<\/p>\n\n\n\n

Saunasiunaus saunasta l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 sai my\u00f6hemmin pyh\u00e4n viettoon valmistautumisen yhteydess\u00e4 kristillisen rukouksen s\u00e4vyn. Saunomisen j\u00e4lkeen oli tapana tuoda terveiset saunasta, kuten kirkossa k\u00e4yneiden oli ne esitett\u00e4v\u00e4 kotiv\u00e4elle kirkosta palattuaan. Suomalaisen saunan pyhyys ilmenee oivallisesti lauseesta: \u201dKun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Lyytinen, Heikki K. 2020 Terve L\u00f6yly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kustannus Linna<\/p>\n\n\n\n

Terve L\u00f6yly<\/strong> -kirjan ensimm\u00e4inen painos on loppuunmyyty.<\/p>\n\n\n\n

Toinen, tarkistettu painos on saatavana helmikuussa 2021.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Anne Lius-Liimatainen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Terve L\u00f6yly<\/strong> -kirja on nyt ostettavissa! 340 sivua, pari sataa kuvaa ja 1,5 kiloa silkkaa asiaa, proosaa ja runoutta juuri sopivassa, eli siis t\u00e4ydellisess\u00e4 suhteessa! www.linnasto.fi tai vaikkapa tilaus puhelimitse 0449868660, fb:n kautta tai s\u00e4hk\u00f6postitse info@kustannuslinna.fi. Tai hihasta nyk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

 Saunologia.fi\/Lassi A. Liikkanen:<\/p>\n\n\n\n

 ”Haluan uskoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on er\u00e4s luotettavimmin tutkittuja saunakulttuurin tietokirjoja aikoihin”.<\/p>\n\n\n\n

 ”Onnittelut ja kiitokset kirjailijalle, sek\u00e4 kehut kustantajalle rohkeudesta julkaista n\u00e4in mittava kirja n\u00e4in\u00e4 kustantamisen vaikeina aikoina”.<\/p>\n\n\n\n

\n
Kirjauutuus: Terve L\u00f6yly Heikki Lyytinen<\/a><\/blockquote>