Kustannus Linna julkaisee kaunokirjallisuutta, esseistiikkaa, kuvakirjoja, tietokirjallisuutta – laadukasta suomenkielistä kirjallisuutta laajalla paletilla.

Keskiössä ei ole mikään tietty tyyli tai kategoria; lajityypistä riippumatta jokainen teos saa mahdollisuuden omilla avuillaan ja vahvuuksillaan. Kustannus Linna pamfleteista epiikkaan, luontokuvista lyriikkaan ja genrerajoista viis.

Tutustu kirjoihimme Kustannus Linnan verkkokaupassa.

Ajankohtaista

Uusi kirja – Sanavarasto

Sanavarasto on Pasi Linnan toinen runoteos, jonka on taittanut, suunnitellut ja neulanreikäkamerakuvin kuvittanut Kalle Aarikka.

Sanavarasto pureutuu sanaan sinänsä, sen muunnelmiin. Lähdekirjallisuutena on käytetty mm. Suomen kielen sanakirjaa, Nykysuomen etymologista sanakirjaa, Veijo Meren teosta Sanojen synty sekä Semiotiikan oppikirjaa.

Vaikka juuri sanat tulevatkin pohdinnan kohteiksi, sanojen varasto ei ole varsinainen osa tekstiä. Enemmänkin se on varanto tekstin takana, sen toisella puolella. Teoksessa sanan määritelmä kasvaa merkittävämmäksi kuin määriteltävä sana, jota ei välttämättä edes mainita.

Sanavarastossa on rytmiä ja musikaalisuutta; runot ja mietelmät alkavat paikoin soida, ikäänkuin varaston sanat muuttuisivat nuoteiksi. Ja tätä kaikkea orkestroi Kalle Aarikan näkemyksellinen taitto ja neulanreikäkamerakuvat!

Toinen painos on valmis!

Ensimmäistäkin erinomaisempi, tarkistettu toinen painos saatiin painosta ulos. Tilattavissa verkkokaupasta.

Kirjasta sanottua:

”Terve Löyly on saunakirjojen jättiläinen. En tiedä toista kirjaa, jossa monen tieteenalan tuntemus yhdistyisi yhtä monipuolisesti käytännön ohjeisiin ja kirjoittajan omiin kokemuksiin – vieläpä taiturillisesti kirjoitettuna. Kirja toimii kuin paraskin löyly: puhdistavasti ja virkistävästi.”
Aino Sallinen, professori

”Tämä sauna-raamattu tai löylyensyklopedia kattaa lähes kaiken, mitä saunasta voi kirjoittaa, vain hieman liioitellen. Olen varma, että kirja jää elämään saunan magnum opuksena, jota eri alojen asiantuntijat siinä missä maallikotkin ja arjen löylynlyömät voivat konsultoida lähes minkä tahansa saunakysymyksen suhteen.”
Kaarina Kailo, dosentti

”Samalla, kun Terve Löyly -teos on kuin tutkielma kehittyvästä ihmiskunnasta saunomisen ja kylpemisen kontekstin läpi, se on omakohtainen 342-sivuinen savusaunan tuoksuinen ja moniaistinen loitsu.”
Sebastian Siukonen, kirjailija

Puhtaus ja pyhyys eri uskonkäsityksissä

Heikki K. Lyytinen

Kirjoittaessani maailman hikoilu- ja kylpykulttuureja käsittelevää Terve Löyly -saunakirjaa, johduin pohtimaan puhtautta myös ihon pintaa syvemmältä erityisesti siksi, koska havaitsin hikoilu- ja kylpykulttuurien ilmentävän ihmisen varsin moninaista olemusta. Kun filosofi Renè Descartes kiteytti aikoinaan olemisen perustan aforismiksi: ”Cogito, ergo sum” – ” Ajattelen, siis olen”, kylpykulttuuria korostava voisi ydintää olemisensa sanontaan: ”Balneo, ergo sum” – ”Kylven (saunon), siis olen.” tai vielä selkeämmin:”Caedo virgis frondiferis, ergo sum” -” Vihdon/vaston, siis olen” Olemista ei siis ratkaise vain järki, vaan myös kokemuksellinen tunne ja aistihavainto. Molemmat näkökulmat edustavat juuri tätä ihmisen olemuksen ja ihmisenä olemisen moninaisuutta.

Pohdinnan ja vanhoihin lähteisiin perehtymisen tuloksena löylykin ihon nautintoaineena alkoi saada tavanomaista syvempiä merkityksiä. Esimerkiksi Mikael Agricolan vuoden 1548 Uudessa Testamentissa käyttämä ”laeuly” esiintyy uskonnollisessa merkityksessä ja tarkoittaa uudesti synnyttävää kastetta (”wdhensyndymisen Laeuly”). Vuoden 1938 Vanhassa kirkkoraamatussa se on käännetty muotoon ”uudestisyntymisen peso”. Vuoden 1992 ja vuoden 2020 käännöksissä teksti saa taas seuraavan muodon: ”Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti…” Alun alkuaan sauna-sanan tapaan maailmallekin laajasti levinneellä suomalaisella perintösanalla ”löyly” on ollut siis uskonnollinen merkitys. Se on merkinnyt henkeä ja sielua – suomen sukukielissä myös elämää ja hengittämistä.

Puhtaus osana sivistysperintöämme

Puhtaus on osa ajassa kestävää sivistysperintöämme – siis sivistystä eli siivosti elämistä. Puhtaus on liittynyt sekä henkiseen että fyysiseen puhdistautumiseen. Tässä tarkoituksessa hikoilu- ja kylpypaikkoja on ollut maailman eri kolkissa kautta aikojen. Kylpemistä ja peseytymistä on arvostettu ja harjoitettu jo alkukantaisissa kulttuureissa. Ihminen on pyrkinyt ikimuistoisista ajoista saamaan ihonsa puhtaaksi, vaikka sitä ei voi lukea ruuan ja juoman tapaan vaistonvaraiseksi perustarpeeksi. Tarve puhdistautumiseen on ohjannut myös asutuksen ja kylpypaikkojen sijoittumista vesien äärelle. Järvet ja joet ovat olleet ensimmäisiä kylpypaikkoja ja vesiputoukset ensimmäisiä suihkuja.

Puhtauden pyhyys uskonkäsityksissä

Puhdistumisella on eri kulttuureissa ollut myös uskonnolliset syyt. Puhtaus ja pyhyys ovat siten kuuluneet yhteen jo hyvin primitiivisissä uskonkäsityksissä. Pyhyys on erottunut arjesta ja likaisuudesta. Yhteys pyhyyteen eri kulttuureissa tulee myös veden ja tulen ikiaikaisen pyhyyden kautta. Vesi on taas yhteydessä syntymään, ja veden ”napanuora” on katkeamaton. Ilman vettä elämä ei ole mahdollista. Vesi saatetaan myös pyhittää, kuten esimerkiksi ortodoksien Loppiaisen teofaniassa (Pyhän Kolminaisuuden juhla), jolloin suoritetaan niin sanottu suuri vedenpyhitys. Näin pyhitettyä vettä käytetään esimerkiksi kristittyjen kotien siunauksessa. Vedenpaisumusmyyteisssä vesi merkitsee myös kuolemaa, jota seuraa aina myös elämä. Raamatussa kuvattu vedenpaisumus ja Nooan arkki on tästä yksi esimerkki lukemattomien vastaavien vedenpaisumumyyttien joukossa.

Kristinuskossa kylpemisen pyhyyttä on korostettu. Rennesin piispan Pyhä Melancin elämäkerrassa on maininta:

”Kristittyjen on tapana kylpeä lauantaisin kunnioittaakseen pyhäpäivää ja muuttaa puhtaat vaatteet mennäkseen Taivaan Herran maalliseen asuntoon, se on kirkkoon, sielu ja ruumis yhtä puhtaina.”

Tosin kristittyjen askeettien piirissä on esiintynyt myös peseytymättömyyttä, yhtälailla kirkkoisien kuin luostariveljien ja -sisarten keskuudessa. Eräästä keskiaikaisesta munkista kerrotaan, että likaisuus saattoi olla myös moraalinen turva. Viehkeä maailmannainen oli rakastunut korkean moraalin munkkiin. Munkki tinkimättömässä selibaatissaan sai kuitenkin pelastetuksi naisen syntisestä himosta paljastamalla hänelle likaisen ja syöpäläisiä kuhisevan kehonsa. Libido non vincit omnia – himo ei voita siis kaikkea.

Juutalaisuudessa mikve-kylpy on nimenomaan uskonnollinen rituaali. Mikve on allas, johon kerätään luonnon vettä sateesta, joista ja maanalaisista luonnonlähteistä. Mikvessa ei käydä hygieniasyistä, vaan se liittyy rituaaliseen puhtauteen; ennen mikveen menoa on peseydyttävä huolellisesti. Juutalaisen lain eli halachan mukaan mikve takaa yhteisön statuksen.

Islamin uskon rituaalinen kylpy on ghusl, joka liittyy henkiseen puhdistumiseen (purifikaatio). Sitä kutsutaan myös Suureksi kylvyksi erotukseksi Pienestä kylvystä (wudoo). Koko keho pestään määrätyn etiketin mukaisella tavalla. Jokaisen muslimin tulee huolehtia fyysisestä ja henkisestä puhtaudestaan.

Yhtälailla kylpy, joka tunnetaan sanskriitin kielellä snanam, on tärkeä osa keskeistä Intian uskontoa hindulaisuutta ja sen päivittäistä rituaalia. Hindujen traditiossa vesi symboloi nuoruutta, onnellisuutta, onnea ja hyvinvointia. Vesi nähdään koko elämän symbolina, eikä vain kehon, vaan myös mielen ja sielun puhdistajana. Veden rituaalisesti puhdistava vaikutus periytyy 2600-1900 eaa. vallinneeseen Indus-kulttuuriin, ja puhtaus (sauca) on erittäin vahva ajattelumalli Intiassa.

Intiassa vietetään myös kylpyyn liittyviä vuotuisjuhlia eli kalenteririittejä. Niistä valtaisin on Maha Kumbh Mela-festivaali, joka kokoaa yhteen kymmeniä miljoonia hinduja. Vuonna 2019 tähän festivaaliin on arvioitu kokoontuneen peräti 250 miljoonaa ihmistä. Osallistujien valtavan suuri määrä todistaa uskonkäsityksen laajuutta.

Veteen ja kylpemiseen näyttää liittyvän eri uskonkäsityksissä monimutkainen symboli fyysisestä puhdistumisesta, henkisestä uudistumisesta, kuolemasta ja uudelleen syntymisestä. Sama ilmenee eri kulttuurien lukemattomissa, aina satoihin saakka kohoavissa vedenpaisumuskertomuksissa, joissa vesi näyttää toimivan elementtinä hyvän ja pahan maailman välillä – ehkä myös tämän- ja tuonpuoleisen välillä.

Entä pyhyys ja suomalainen sauna?

Pyhyys on liittynyt myös suomalaiseen saunomiseen. Se velvoitti saunojan omaksumaan rauhallisen, pidättyvän ja kaikin puolin moitteettoman käytöstavan. Saunassa ei ollut soveliasta riidellä eikä kiroilla, ei viheltää, ei isolla äänellä hoilottaa eikä mainita Jumalan nimeä. Ja jos suusta ei saanut päästellä mitä tahansa, kehon sanattomatkaan päästöt eivät olleet luvallisia.

Saunasiunaus saunasta lähdettäessä sai myöhemmin pyhän viettoon valmistautumisen yhteydessä kristillisen rukouksen sävyn. Saunomisen jälkeen oli tapana tuoda terveiset saunasta, kuten kirkossa käyneiden oli ne esitettävä kotiväelle kirkosta palattuaan. Suomalaisen saunan pyhyys ilmenee oivallisesti lauseesta: ”Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut”.

Lähde: Lyytinen, Heikki K. 2020 Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin. Jyväskylä: Kustannus Linna

Toinen painos

Terve Löyly -kirjan ensimmäinen painos on loppuunmyyty.

Toinen, tarkistettu painos on saatavana helmikuussa 2021.

Terve Löyly

Kirja julkaistu ja ostettavissa!

Terve Löyly -kirja on nyt ostettavissa! 340 sivua, pari sataa kuvaa ja 1,5 kiloa silkkaa asiaa, proosaa ja runoutta juuri sopivassa, eli siis täydellisessä suhteessa! www.linnasto.fi tai vaikkapa tilaus puhelimitse 0449868660, fb:n kautta tai sähköpostitse info@kustannuslinna.fi. Tai hihasta nykäisemällä.

 Saunologia.fi/Lassi A. Liikkanen:

 ”Haluan uskoa, että tämä on eräs luotettavimmin tutkittuja saunakulttuurin tietokirjoja aikoihin”.

 ”Onnittelut ja kiitokset kirjailijalle, sekä kehut kustantajalle rohkeudesta julkaista näin mittava kirja näinä kustantamisen vaikeina aikoina”.

Terve Löyly on oikea moderni hybridi. Se tarkastelee maailman hikoilu- ja kylpykulttuureita ja niiden historiaa, sauna-sanojen etymologiaa, suomalaisen saunan syntykäänteitä ja erityisesti suomalaista erikoissaunaa eli savusaunaa tiukkaa tiedettä, korkealaatuista kuvitusta ja kokemuksellista kaunokirjallisuutta yhdistäen, terveysvaikutuksia ja ekologiaakaan unohtamatta.